KASVUA ODOTELLESSA
On pihatöiden aika
Kitken heti vihreän
Kastelen oitis hanat
Katson kuinka ne nousevat
Välillä hieman rentoudun
Leikkelen puut tyvestä
Latvat jätän kasvamaan
Pelailen niiden hedelmillä
Kylmän älyn siemenet
Liian pieniä ja heikkoja
Putoilevat syvästä läpi
Taaskaan ei tieto kuki
MERKITYKSETÖN YHTÄSUURUUS
Hypergeometrinen jakaus
Hiusten hylkäämässä päässä
On kehitystekniikan viimeinen aste
Kuvitteellista yksikköä käyttäen
Mikään ei ole ehdotonta
Miksi siis kaikki nämä merkit?
AIKOJEN KYTKENNÄT
Kannan kelloja selässäni
Käyn aikojen hermoille
Kun ne menettävät malttinsa
Yritän hypätä pois ajoissa
Siitä on puhuttu
Kuinka se päättyy
Sitä on pohdittu
Miten se kääntyy
Onneksi sisällä on atomijouset
Nyt aika ei koskaan lopu
Suloinen tikitys
Mukavat muodot
TARVITTAVAA VAPAUTTA
Monijalkaiset tai jalattomat
Olen saanut tietoa
Kuinka jotkut rakastavat
Niiden tekoja
Olit yksi niistä
Jotka tätä janosivat
Siksi vedin esiin
Kyyt pakkauksista
VÄLINELAATIKKO
Onnen osaset, pelon palaset
Taitajan tarvikkeet
Pyöriteltävä sisälmys
Pistelevä piikinvarsi
Vipuvarresta viisariksi
Monikuutiosta on moneksi
Kaikki eivät vain huomaa
Kuinka se muuttaa muotoaan
Naputtelun päätyttyä
Teeskentelyn tauottua
Vasaroin itseni taaksepäin
Mahdollisuus kaikkea helpottaa
ONNETTOMUUTTA
Kompastuin ja kaaduin
Korjautin vielä vikani
Silti kukaan ei muistanut
Eikä koskaan toivotettu
Hyvää päivänjatkoa
YHDEN MIEHEN JONO
Odotan
Pohdiskelen
Etsin vastausta
Ajan kysymykseen
Mietin
Uskottelen
Itselleni tietäväni
Miten kaikki ratkeaa
Jonotan
Jaloittelen
Etuilen itseäni
Odotan ja pohdiskelen
KEHITYKSEN KUMOUS
Eteenpäin pyörivät
Maailmoiden pyörät
Aluksemme törmäilevät
Vedenalaisiin nesteisiin
Merkit vähenevät
Luvut lisääntyvät
Aika hyödyntää
Loputonta pölyvoimaa
AIVO
Aukosta sisään
Vihaa ja verta
Ulos ajatukset
Mielenriekaleet
Aivo
Turhaa vastustaa
Puhdasta ylivoimaa
Solujen huuto
Järjen hiljaisuus
Aivo
KLUVA
Luontevat ovat luut
Aina ahkerat aivot
Ulkomuoto ei kerro
Mitä sisin valehtelee
Turhan tiedon lähteiltä
Joskus nousee esiin
Puhuu kaikkien puolesta
Kaikkia vastaan
Ei ehkä valmis
Pitämään yökirjaa
Katselee silti etäältä
Onnea ja onnettomuutta
SANAHELISTIN
Uneksin kerran
Tiedottoman tietäjän
Utelin esiin
Elämän tarkoituksen
Nyt en enää tiedä
Yhtään vastausta
Enkä muista kysyneeni
Mitä pitäisi sanoa
Copyright © 1997 Trad, Max A